VarmValsin perään syntynyt kolmen parin sottiisi-iloittelu

Karjalainen karakteri, joka syntyi keväällä 2004 aloitetussa Katrillin ja Reetan yhteistyössä. Ensiesitys Katrillin 30-vuotisjuhlakonsertissa syksyllä 2005.

Herkkätunnelmainen valssi, joka on syntynyt alunperin yhdelle parille, miehen ja naisen kohtaamiselle. Katrillia varten se on muokattu kolmelle parille.

Kahden kansan miespuolisten taisto naisesta. Kun Suomessa vierailevat unkarilaiset tutustuivat suomalaiseen neitoon, tulipa suomalaisille jätkille uhoamisen tarvetta. Neliveto on siis neljän jätkän tanssivastine unkarilaisille vieraille.

Perinteiset tanssit Etelä-Savosta 1800-luvun lopulta. Tanssit ovat Hölkytys, Ristikko, Toppari, Murnakutka, Hienohelma, Hempu-sarja, Kynkkäliepakko ja Soska. 1800-luvun lopulla tanssittiin vielä paljon ryhmätansseja, sekä katrilliin pohjaavia neliötansseja että solaprogressioita. Hemput ovat laukkatansseina savolainen erikoisuus. Paritansseissa oli nähtävissä vielä vanha polskakerrostuma, polkka teki vasta tuloaan.

Perinteinen piiriversio Kapustasta.

Katrilli-säätiön tanssitoiminta loppui syksyllä 2002 jolloin Nuorisoseura Katrillin toiminta alkoi. Tämän taitekohdan tiimoilla syntyi Parit. Karjalaisesta perinteestä kumpuava sarja koostuu kolmesta osasta jotka ovat Hias, Sottis ja Katrilli. Parit ensiesitettiin Kolmi-konsertissa keväällä 2003.

POP eli Polska on perinnettä on perinteeseen pohjautuva koreografia, joka lyhykäisyydessään pyrkii tuomaan koko länsisuomalaisen kansantanssin kirjon esille. Koreografia koostuu kolmesta tanssista: polska, menuetti ja polkka.

Inkerissä oli tapana kerran vuodessa viettää kansanomaista karnevaalia, edes yhdeksi päiväksi kääntää yhteiskunnan valtasuhteet nurin. Monessa kylässä tämä juhla pidettiin pyykkilammen puhdistamisen yhteydessä. Läheisiä vastaavuuksia tälle Inkerin perinteelle on esim. setukaisten akkapraasniekassa. Näissä juhlissa naiset ottivat johtavan roolin, joka yleensä kuului miehille. Naiset organisoivat juhlat, hankkivat alkoholia, tekivät miehistä samoin turvattomia kuin naiset yleensä olivat.

Oleellisena osana Likopäivän juhlintaan kuului leikki ja tanssi. Näiden keinoin Katrilli tuo nykykatsojan silmiin tämän vanhan perinteen näyttämölle sovitettuna. Tanssiteos perustuu etenkin Länsi-Inkerin perinteeseen ja se on Katrillin naisten juhla. Tähän juhlaan miehillä ei juurikaan ole asiaa.

Katrilli valmisti kevään 2001 aikana yhteistyössä Jyri Siimeksen kanssa kansantanssiteatteri- produktion Takaisin Kotiin. Uusin aattein on vauhdikas polkka jota sittemmin on esitetty myös itsenäisenä tanssina. Ensiesitys tapahtui Vapun Alla -konsertissa keväällä 2001.

Vauhdikas karjalaishenkinen katrilli joka alunperin valmistui Katrillin 25-vuotis juhlakonserttiin osana EKA-koreografiaa. The Katrilli esitettiin ensikertaa Katrillin 25-vuotis juhlakonsertissa jouluna 2000.

kor. Jani Haarahiltunen, mus. Pekka Pentikäinen

Tanssisarja koostuu alkuperäisten muistiinpanojen mukaan yhdistetyistä katrilleista. Mukana ovat niin tsuliluikat, kapustat kuin kasareikatkin.

Puuska on tanssisikermä jossa erilaiset Länsi-Suomessa yleisesti tanssitut tanssit, kuten polkat, polskat, masurkat ja sottiisit seuraavat sujuvasti toinen toisiaan. Mukana on myös laulupolskia. Teoksen teemana on ikuinen kisailu tyttöjen ja poikien kesken. Vanha pelimannien Soitto-Puuska on ollut teoksen nimen innoittajana.